Scope (2012-)

 

Scope teoskokonaisuus koostuu videoesseestä sekä seinälle ripustettavista valokuvapohjaisista teoksista.

 

Videoessee Scope (2012-2020) koostuu ohjelmoiduista valokuvista, teksteistä ja musiikista. Se käsittelee dissosiatiivista kokemusta ja ihmismielen sekä minuuden häilymistä. Teoksen alkupuolella ”minä” ja ”sinä” yhdistyvät, jonka jälkeen ihmismieli harhailee, ajautuu ja assosioi itsensäkin yllättäen. Päähenkilö lentelee impulsiivisesti eri maihin, suorittaa erilaisia toimia ja ajatuksia sekä vastaanottaa ja lähettää erilaisia viestejä. Jokainen kuvavaihdos videossa on määritelty erikseen digitaalisen käsityön ja koodauksen keinoin, ja niissä tapahtuu erilaisia vinksahduksia, haihtumisia ja yhteensulautumia – kunnes valokuva hakee kameran asettaman muotonsa – hetkeksi.

 

Seinille ripustettavat valokuvapohjaiset teokset ovat valokuvia, joita on usein vääristetty tekoälyn avulla. Saku Soukka on valinnut joitakin kohtia valokuvistaan, jonka jälkeen hänen käyttämänsä työkalu on täyttänyt nuo valitut alueet uusilla pikseliyhdistelmillä imitoiden, tai yrittäen imitoida valokuvien ”todellisuutta”. Lopputulokset ovat usein surrealistisia ja vääristyneitä.

 

Videoessee ja seinille ripustettavat valokuvapohjaiset teokset tuovat molemmat esille kysymyksiä autenttisuudesta. Ne mietiskelevät ihmismielen luonnetta sekä ihmistä ympäröivää todellisuutta tavalla, jossa teosten muoto tukee käsiteltävää aihetta.

 

Teoskokonaisuuden tekemistä ja esittelyä ovat tähän mennessä tukeneet Taiteen edistämiskeskus, Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus ja Frame Contemporary Art Finland.

 

 

Ikkuna Välissä (2009-2018)

 

Ikkuna Välissä (2009-2018) koostuu videoesseestä (63 min.) sekä seinälle ripustettavien valokuvateosten kokoelmasta. Teoskokonaisuus havainnollistaa ihmisen suhdetta kaupunkiympäristöön sekä itseensä sisä- ja ulkotilojen vaihtelun kautta. Eksistentiaaliset identiteetti-mietiskelyt ja -havainnot ovat läsnä. Yksinäisyys, erillisyys, kodin käsite, mainonta julkisessa tilassa ja sen rinnastuminen nykyihmisen preesensiin sosiaalisissa medioissa piirtyvät esiin. Videoessee on jaettu neljään osaan vuodenaikojen perusteella. Siinä valokuvista, teksteistä ja äänistä muodostuva narratiivinen ja omaelämäkerrallinen kokonaisuus harhailee ja ajelehtii eri suuntiin niin kuin mieli tekee. Mieli on alati muuttuva ikkuna, jossa ilmavirta kulkee sekä sisään että ulos. Sisä- ja ulkomaailman välissä on lasimainen pinta, joka hakee muotoaan. Kaikki kokonaisuuden valokuvat on otettu Helsingissä.

 

 


 

Paperipeili (2009-2016)

 

Paperipeili (2016) on esikoiskirja jonka pääaiheina ovat itsetuntemus ja sosiaaliset dynamiikat. Se sivuaa ja yhdistelee omaelämäkerrallisella tavalla erilaisia alateemoja kuten matkustaminen, vuodenajat, ilmastonmuutos, valo, pimeys, uskonto, rakkaus ja kuolema.

 

Valokuvat ja runot: Saku Soukka

Graafinen suunnittelu: Saku Soukka

Taitto: Janne Lehtinen

Julkaisija: Noxboox (2016)

Koko: 17,3 cm x 24,5 cm, 160 sivua (pehmeäkantinen ja sidottu)

Painosmäärä: 300

Kieli: suomi

 

Virta (2012-2014)

 
Videoteos Virta (2014) tuo esiin sisä- ja ulkotilan, sekä liikkeen ja pysähtyneisyyden välisen dialogin. Mereen, lentokenttiin ja muihin julkisiin liikennevälineisiin liittyvät kohtaukset visualisoivat liikettä ja kaikkeuden haikeutta, kun taas toisaalla ollaan sisällä, ”eikä tehdä mitään”. Videokuva toistuu usein mekaanisesti ja ajankulu on häiriintynyt.

 

Kuvaus, äänet ja editointi: Saku Soukka

Näyttelijä: Romina Farkas

Kesto: 16 min. 7 sek.

Muoto: Yksikanavainen video

 
 


 
 

 
 

Sokean Aistit (2009-2013)

Sokean Aistit (2013) on valokuvaprojisointi, jossa valokuvat ilmestyvät mustasta ja katoavat mustaan. Teos käsittelee näkemisen, kätkeytymisen ja esiintulemisen sekä ihmisen ja eläimen välisen vuorovaikutuksen tematiikkaa pimeissä maisemissa ja tiloissa. Äänimaailma koostuu kenttä-äänityksistä.

 

Valokuvat: Saku Soukka

Äänet: Simon Spurrier

Kesto: 4 min. 19 sek.

Muoto: Yksikanavainen projisointi pimeässä tilassa

 

Mennyt Muovi (2008-2013)

Mennyt Muovi (2008-2013) on teoskokonaisuus ihmisen ja muovin välisestä vuorovaikutuksesta ja siinä valokuvat yhdistyvät paikoin readymade-objekteihin, ja ne saavat myös veistoksellisia ilmentymiä.

 

 

 

Aina (2009-2011)

Aina (2009-2011) on 12 valokuvadiptyykin kokonaisuus.

 

Meri jakaantui ja vuoret menivät halki. Sydän löi kahdesti ja elämä jatkui. Tapahtumien henkilöt elivät heijastusta varten – sen takia – kulkivat peilejä taskuissaan. Toisinaan näkymät jakaantuivat pirstaleiksi ja toisinaan aika pysähtyi.